http://tinniina.wordpress.com

Tammikuun jutut pyrin siirtämään tuonne, mutta muut saavat jäädä tänne arkistoihin pölyttymään. Tervetuloa vierailulle uuteen blogiini :)

Eilettäin sitten iski inspiraatio: nyt täytyy saada se body kokoon! Sainkin ommeltua niin pitkälle, että alareunan kanttaus jäi puoleen väliin, kun neula napsahti poikki. Tänä iltana ompelin sen sitten loppuun ja taistelin puoli tuntia neppareiden kanssa ja valmista tuli! Muutamia mokia kuitenkin tuli tehtyä. Tai oikeastaan yksi merkittävä, nimittäin helmakanttauksen resoripätkä oli liian lyhyt ja senpä takia helma pussittaa paikoitellen. Plääh... No, täytyy vain ajatella, että eiköhän se siitä käytössä tasaannu. Piikallehan tuo body on jo liian pieni, viitsiiköhän tuota lahjaksikaan antaa? Tai sitten se jää kaappiin odottelemaan, jos vaikka taloudessamme on joskus sopivan kokoinen käyttäjä.

Mutta kangas on kuitenkin pirteän iloinen ja varmasti tämä body näyttäisi pikkukäyttäjän päällä veikeälle. Mutta ihan hetkeen en bodya kyllä ompele. Piikalle  paidat alkavat olla käytännöllisempiä kuin bodyt, joten siinäkin mielessä ainakaan omaan käyttöön näitä ei tule hetkeen tehtyä.

Eilen tein ristipistoja Piikan päikkäreiden aikaan ja vielä illalla toiseen otteeseen. Orchid Kitty edistyi ihan kivasti. Tuossa pakkauksessa oli muuten kaksi väriparia, joissa värit ovat todella lähellä toisiaan! Ei juuri pistoissa eroa huomaa. Mutta laitanpa nyt tosiaan kuvapäivitystä tämän hetkisestä tilanteesta.

Kaava on sama kuin siili-sieni-paidassa, mutta pätkäisin hihat lyhyeksi. Vähän lyhyemmäksi olisi saanut hihat leikata, mutta varmaan ihan hyvä tuli näinkin. Kangas on Metsolasta, ihanan pirteä ja raikas. Täytyy tehdä vielä punaiset lyhyet pökät kaveriksi tälle! Kangasta jäi vielä yhteen pitkähihaiseen paitaan ja sen verran, että jos joku tuttu saa kesävauvan, niin jotakin pientä saisi vielä väkerrettyä. Se pitkähihainen paita on jo leikattuna, mutta en ommellut sitä vielä, sillä ajattelin kokeilla aplikointia rintaan. Se on varmaan parempi tehdä ennen palojen yhdistelyä ;)

Vähän huvitti tänään, kun muistin, miten pelotti pelkkä ajatuskin reunakanttauksen ompelusta ennen kuin olin kokeillut. Nyt sujuu jo hienosti ja nättiä jälkeä tulee! Näköjään sitä oppii asioita, kun uskaltaa kokeilla :) Muutenkin olen yllättynyt trikoovaatteiden ompelusta: helppoa ja nopeaa! Olin jotenkin ajatellut sen olevan vaikeaa ja olinkin aiemmin ommellut lähinnä puuvillasta itselleni. Tietysti se helpottaa elämää, kun on saumuri käytössä.

Mutta jospa tämä ompeluspurtti oli nyt tässä ja seuraavaksi ristipistoja tekemään!

Ranglan-hihat ja kumpparit pään- ja kädenteissä. Oli kiva ja helppo ommella paitsi että katkaisin kaksi kaksoisneulaa tätä ommellessa! Onneksi minulla on yleensä aina yksi varaneula ja tällä kertaa oli jopa useampikin, kun kävin eilen kaupungilla ja Ompelutalossa ja ostin pari 4mm leveää. Onko muilla samaa ongelmaa kaksoisneulojen kanssa? Pitäisi muistaa vain hidastaa reilusti saumakohtia ylittäessä tai pyörittää kädellä neula niistä ohi.

Tunikan koko on 92cm, sillä se oli pienin koko kyseisestä mallista. Kyllä huomaa, että on tarkoitettu melkein 20cm pidemmälle lapselle kuin meidän piika :) Pienillä muokkauksilla mallista saisi tietysti pienemmänkin tehtyä, mutta toisaalta nykyisin mahtuvia vaatteita on ihan riittävästi, parempi siis tehdä vähän isompia.

Tunikan koko on 68cm. Ompeleminen onnistui nyt kuin vettä vaan eli ilmeisen hyvin on tämän mallin työvaiheet jo mielessä. Pitäisi keksiä jokin pettämätön arkistointisysteemi noille piirretyille kaavoille, sillä nyt tuntuu, että joka kerta joudun piirtämään uusiksi kaavat. No tätä kokoa minulla ei vielä piirrettynä ollutkaan, mutta 74- ja 80-senttiset olen tästä tehnyt, mutta ei ole mitään hajua, missä kaavat luuraavat... Pettämätön arkistointisysteemi olisi minulle kyllä tarpeen moneen muuhunkin asiaan, sillä olen onneton pitämään papereita järjestyksessä. Ristipistomallien irto-ohjeet ja lehdistä kopioidut mallit sentään sain joululomalla mapitettua.

Mutta nyt unten maille. Kivan viikonlopun jälkeen onkin ihan mukava lähteä töihin :)

Tänään halusin siis ommella. Kaivelin käsityölehtiä ja etsin sopivia kaavoja ja muutama sieltä löytyikin. Miehelle näytin sitten muutamaa valittua kangasta ja hänen mielestään tämä Kestovaippakaupan siilein ja sienin kuvitettu joustofrotee oli kivoin. Siispä tuumasta toimeen ja valmista tuli Piikan ruhtinaallisten päiväunien aikana.

Kaava on Suuresta käsityölehdestä (numeron lisään myöhemmin) ja ihan peruspaitahan tässä on kyseessä. Koko on peräti 92-senttinen eli kaappiin menee odottelemaan. Tosin pitihän sitä sovittaakin Tuulille, eikä se nyt niin hullun suuri ollut, ennustan siis pitkäikäistä paitaa. Sillä oletuksella, että Tuuli ei ole alkanut siinä vaiheessa orjalliseksi vaaleanpunaisen pitäjäksi, mikä olisi äidille pieni kauhistus!

"Mitähän se äiti mulle nyt päälle laittoi?" Piika tutkii hihaa.

"Maistuisko hiirikeitto?"

Paita onnistui aika kivasti, mitä nyt kaksoisneula katkesi, mutta onneksi minulla oli toinen tällaisia tilanteita varten olemassa. Tosin sain muutaman opetuksen ja ne olivat tällakertaa tällaiset:

• Kun lisäät hihansuuhun 2cm saumavaran, muista leventää niitä samalla tavalla kuin itse hiha oli kaventunut hihansuuta kohden. Jos näin ei tee, saattaa käänteen tekemisessä tulla ikävä yllätys eteen.
• Vaikka ommeltavana on vain suoraa kaksoisneulalla, kannattaa käyttää nuppineuloja. Helmaa en jaksanut neulata ja se tuli vastaan kankaan ikävänä käyttäytymisenä. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää...
• Leikkaa käänteisiin tulevaa resoria reilummasti kuin 4cm leveä kaitale.

Mutta kiva oli ommella pitkästä aikaa ja vielä kivempi tietysti kun tuli ihan valmistakin :) Pitäisi kirjastosta tai jostain kaivella se Ottobren lehti, jossa on perus ranglan-hihaisen paidan kaava. Hihojen istutus ei ollut kivaa, mutta lopputuloksesta tuli yllättävän siisti.

Tiistaina työn alle pääsi Tralalan maatuskat eli poupées russe. Pistelin yhden yli floballe ja tarkoitus olisi tehdä tästä pinkeep. Keskiviikon aloitus oli bodyn koristaminen ristipistokuviolla. Vähän epäilyttää, mitä tästä tulee. Silitin tukikankaan bodyn nurjalle puolelle, ettei bodyn neulos lähtisi purkaantumaan. Vaikka työ on pieni, pistely on aika hidasta, sillä täytyy varoa, ettei pistele samalla myös takakappaletta pistoihin kiinni. Ja onhan se raskaampi pistellä, kun ei ole kankaassa reikiä valmiina ja tukikangaskin vielä. Tällä itse asiassa onkin ensimmäisenä deadline, sillä se on menossa lahjaksi arviolta helmikuun aikana. Eli täytyy nyt koittaa innostua tästäkin :) Torstaina alulle pääsi ensimmäinen biscornuni eli sudenkorentomalli. Tähän valitsen langat varastostani soveltaen ja pohjakankaana on taivaansininen pellava 30ct.

Eilen aloitin Tralalan enkelitytön eli Un ange passe.... Eilen tuli myös viimeisetkin töihin tarvittavat langat Violariumista. Nyt en ollut ollut ihan ajantasalla värien suhteen. Olin katsonut mallin mukana olevasta kuvasta, että päävärinä olisi jokin vaaleansinisen tai siniharmaa sävy. Kuva mallista löytyy tästä aiemmasta postauksesta. Atalien Etain-sävyä ohjeen mukaisesti tilasin ja kun se tuli, niin se olikin ihan harmaa. Hmh, olin niin sieluni silmin asennoitunut jo siihen vaaleansiniharmaaseen, että en nyt oikein tiedä, onko tämä värisävy hyvä. Nyt kun katson tuota valmistajan mallikuvaa, niin ihan selvältä harmaalta tuo väri näyttää, mistähän olin sen vaaleansinisen vetänyt :) Ainakin pohjakangas (luonnonvärinen pellava 30ct) tuntuu vähän liian ruskealta siihen harmaaseen nähden, mutta ei ollut nyt oikein vaihtoehtojakaan. Täytyy katsoa, miltä tuo harmaa pisteltynä näyttää ja tehdä tuomio vasta sen jälkeen. Paljonhan saa tietysti myös viimeistelyllä aikaan ja tähänhän olin ajatellut ympärille jotakin hirsimökkityylistä tilkkuilua ja tyynyä.

Tänään alulle pääsikin työ, joka ei ollut alunperin edes aloituslistallani. Näin tämän Neula ja Lankaa -blogin Sarin hassuttelualoituksena ja sain Sarilta mallin myös itselleni, ilmaismallista kun on kyse. Tämä pudotti DMC:n vihkosen sydämen pois aloituksista, mutta pidetään se mielessä vastaisuuden varalta :) Sovellan malliin värit omista langoistani. Tästä on tarkoitus tehdä jonkinlainen kirjomuksen mukanakuljettamiseen tarkoitutte suojakuori tai -kansio tai jokin. Sopiva vuorikangaskin on plakkarissa, tosin siitä piti tehdä liivimekko Piikalle, mutta onhan sillä noita mekkoja ;) Malli on siis Brooke's Bookin freebie Stitchie Witchie ja Violariumista hankittu violetti 30ct pellava (ihanan värinen)!

Siinäpä sitä onkin tekemistä sitten loppuvuodeksi! Tämän aloituksen jälkeen pitäisi tarttua erityisesti bodyyn ja Orchid Kittyyn, joilla on deadlinet ennen kesää. Jospa nämä monet aloitukset alentaisivat kynnystä tehdä illalla edes muutaman piston - kyllä ne siitä etenevät. Syksyllä taisin olla sen verran väsynyt iltaisin, että en kauheasti jaksanutkaan tehdä ennen kuin joulukuussa viimein, kiitos Lennun jouluvaihdon, niin oli pakko aloittaa ja samalla koukutuin. Nyt kun olisi vielä niin järjestelmällinen, että pistäisi jokaisen työn omaan minigrip-pussiinsa tuohon televisiotason laatikostoon.

Sitten kysymys kestovaippojen ystäville: mikä voi olla ongelmana kun tähän saakka hyvin palvelleet taskuvaipat yhtäkkiä nyt tammikuun alussa alkoivatkin vuotaa haaruksista? Malli noissa omissa vaipoissani on aika lähelle Bumgeniuksen vaipan mallia. Nyt tammikuun alussa meillä on ollut päiviä, että jopa kolmet sukkahousut ovat kastuneet eli ei nyt oikein asiaansa aja. Imuna on taittoimu (6-8 kangaskerrosta) ja siinä päällä mikrofroteeimu ja kun vaipan ottaa pois, eivät imut ole kastuneet läpeensä, vaikka joskus aiemmin ne saattoivat olla viimeiseen neliösenttimetriin saakka märkiä ja silti vaippa oli pitänyt. Harmittaa tosi paljon, kun ensimmäinen kestoiluvuosi meni niin hyvin ja nyt tulee takapakkia. Ja monet uudet kokeilut pakkaavat olemaan kalliita ja työssäkäyvällä äidillä ei ole aikaakaan metsästellä uusia vaippoja jne. Vinkkejä otetaan vastaan :)

Perjantaina kylpylässä lillumisen ja Piikan unille tainnuttamisen jälkeen aloitin hotellihuoneessa kirsikkatyön. Pääsin aika myöhään aloittamaan, joten kovin paljoa en ehtinyt tekemään. Keksin viimeistelyn näille sisarustöille - saatan toki muuttaa vielä mieleni :) Ajattelin kirkkaan punaisia kesäisiä kasseja, joihin vuoreksi tulisi jokin söpö Tilda-kangas ja ehkä konekirjonnalla kirjoitusta työn ympärille "kehykseksi". Katsotaan... Kesälomallahan pitäisi olla aikaa ;) Nyt kun kaivoin työn esille kuvausta varten, niin muistin, että purkuhommiinhan se pistelyinto hotellihuoneessa päättyikin: aloin innoissani pistellä sudenkorennon siipiä, kun kerta olin muutenkin pistelemässä yhdellä säikeellä saman väristä lankaa. Muutaman piston jälkeen huomasin, että korennon siiven alle pitäisi jäädä vihreitä lehtiä. Onneksi jälkipistot ovat nopeita purkaa :)

Olemme lomalla katsoneet monen monituista leffaa - koko syksyn (ja ehkä jopa keväänkin) edestä. Lauantai-iltana leffan aikana alulle pääsi ihanainen Tralalan malli à la belle étoile, josta sain melkein kokonaan pisteltyä talon valkoiset osat. Kankaana on Violariumista ostettu taivaansininen pellava 30ct. Osan mallin erikoislangoista olen hankkinut, mutta tuota valkoista Cocoa ei ollut, joten korvasin sen ihan perusvalkoisella DMC:n langalla. Tosi kiva oli työtä pistellä, tämä työ osuu minulla johonkin söpöyshermoon ja tykkään siitä kovasti. Ajattelin tehdä tästä tyynyn, ehkäpä tilkkutyönä ympärille työstäen perinteistä hirsimökkiä, katsotaan sitten joskus.

Eilen luulin, että en ehdi juurikaan pistelemään, mutta tuli katsottua sitten kuitenkin loppuun saakka Pilvilinna, joka romahti -pätkän toinen osa. Jännä oli! Samalla pistelin kirjasta Kirjo punaista, valkoista ja sinistä tätä ihanaa paperinukkemallia. Ajattelin tästä tehdä taulun niin, että valitsen työtä suuremman kehyksen, laitan värillisen pahvin alle ja työn siihen päälle ilman pingotusta. Oli vaikeuksia valita langan väriä, olin ensin ajatellut DMC:n turkoosin sävyistä liukuvärjättyä lankaa, mutta päädyin kuitenkin Atalien Rubis-sävyyn, joka minusta sopii tähän työhön tosi hyvin. Nätti on myös se alkuperäinen, yksinkertaisesti tumman sininen. Nukesta tulee tosi suloinen!

Tänään olikin ensimmäinen työpäivä. Muutaman päivän ennakkohermoilut menivät täysin hukkaan ja päivä meni kivasti. Illalla aloitin kelkkakuvaa käsipyyhkeeseen, mutta kovin montaa pistoa en ehtinyt pistellä. Löysinpäs muuten toisen kirjotankehykseni, kiva!

Lomalla ollessa oli ihanaa touhuilla kotona Piikan kanssa. Meillä on loman aikana innostuttu laittamaan leikkiruokaa ja lukemaan kirjoja. Ihan viime päivinä on tullut mukaan nuken halailu, mutta kovin paljoa Piika ei vielä Iita-nukkeansa hoitele. Jotenkin ihanaa seurata toisen touhukasta menoa, joka on kehittynyt ilmiselvästi tässä parin viime viikon aikana. Tai sitten päivähoidossa on salaa harjoiteltu ;) Eli jos työpestini loppuukin jo huhtikuussa, en ole hirveän harmissani, sillä pääsen leikkimään parhaassa seurassa!