Olen useissa blogeissa käynyt ihailemassa kirjoneuleita ja kommentoinutkin kateudesta vihreänä, että en itse noissa onnistu. Tosin yrityksetkin ovat olleet aika vähäiset. Ensimmäinen kerta sijoittuu kolmannelle luokalle, jolloin tein kaksiväriset ruudulliset lapaset. Muistan ainakin olleeni tulokseen varsin tyytyväinen, joten silloin kahden langan käsittelyssä ei ainakaan ihmeempiä ongelmia ollut. Samanlaiset lapaset tein vielä neljännelläkin luokalla.

Sittemmin kirjoneuleet (kuten melkeinpä muutkin käsityö) jäivät syrjään melkein kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Seuraava yritys nimittäin tuli eteen vasta syksyllä 2006, jolloin olin päättänyt tehdä siskolle kirjoneulelapaset jouluksi. Malli oli muistaakseni Kainuun lapaset, mutta monien värisävyjen sijaan tyydyin kahteen väriin. Ranteen reunasta selvisin hyvin ja kauheasta äherryksestä huolimatta siitä tuli varsin nätti. Mutta sitten itse kirjoneule. En tiedä, mikä ongelma siinä, harjoituksen puute varmaan. Langankireydet kuitenkin tuntuvat tökkivän ja pinnasta tulee jotenkin karmean näköistä. Ensimmäisestä lapasesta tuli mielestäni niin karsean näköinen, että jätin toisen tekemättä. Olen liiaksi tottunut siihen, että onnistun ensimmäisellä kerralla ja jos näin ei käy, heitän homman nurkkaan. (Näin kävi esim. fysiikan yliopisto-opintojen kanssa ensimmäisen hylsyn jälkeen. Seuraavana vuonna palasin nöyränä sähkö- ja magnetismiopin kurssille ja sain erinomaisen arvosanan :) )

2045238.jpg

2045241.jpg

Nyt ajatus uudesta kirjoneulekokeilusta onkin kerännyt uutta energiaa ja kunhan joulu menee ohi ja aikaa löytyy niin Virosta ostetut villalangat päätyvät johonkin toivottavasti onnistuneeksi kirjoneuleeksi.

Edit. Ei nuo lapaset nyt tässä niin pahalta näytäkään. Itseäni niissä kuitenkin risoo nuo puikon vaihtokohdat. Ja liian pitkät niistä myös tuli.