Jee, sain kuin sainkin Malibu-huivin valmiiksi! Tai no päättelyt on vielä tekemättä ja sitten mietin vielä, pitäisikö huivia pingottaa vaiko eikö. Huiviin sinäänsä olen tyytyväinen, mutta en nyt sitten kuitenkaan tiedä, tuliko tuosta puvun kanssa yhteen sopiva ynnä muita epäileviä ajatuksia. No sen näkee sitten, pääseekö huivi kanssani edustamaan vaiko ei! En tehnyt niin pitkää kuin ohjeessa oli, koska halusin lyhyemmän. Myös hapsut jätin pois. Kuvamateriaalia on nähtävillä vasta huomenna, koska käsi ei riitä ottamaan kuvaa ja avokki on kaapattu viikonlopuksi: toivottavasti huomenna palauttavat :)

Torstain kässätreffeillä pistin alulle toisetkin Novitan talvilehdessä olleet palmikkolapaset, malli kun oli niin kiva. Lankana oli alkuviikosta Tapion kaupasta tullut violetti 7 veljestä. Eka lapanen on jo valmis. Nyt mulla on siis yksi kämmekäs ja yksi lapanen valmiina, parit uupuvat molemmilta. Kämmekkään kaverin tosin aloitin eilen.

Tapion kaupasta tuli mieleen, että oli lähellä taas tulla kissannahkakintaita silloin maanantaina, kun paketin sain. Okei okei, jätin laatikon tuohon keittiön pöydälle ja painoin sen kannen kiinni. Joku voisi väittää, että kerjäsin itse ongelmia. Kun menimme yläkertaan nukkumispuuhiin, niin eiköhän yksi kerä löytynyt anastettuna ja tuhannen solmussa meidän sängystä. Ei jumalauta, miten ovela eläin kissa onkaan. Emme olleet kuulleet tai huomanneet tätä varkautta, vaikka olimme istuneet koko ajan samassa huoneessa viiden metrin päässä laatikosta. Noh, nyt minulla on n. 420m värjäämätöntä luonnonvalkoista sukkalankaa myttynä odottelemassa, että jaksan alkaa selvittää sitä. Puh huijaa vaan! Kyllä kissan omistaminen on sitten toisinaan niin mukavaa. Tästä en nyt laita mitään kuvamateriaalia, ihan meidän kaikkien mielenterveyden vuoksi.

Lopuksi ensimmäinen ruoka-aiheinen kertomus blogissani. Ystävä ehdotti konvehtien tekemistä ja tänään tartuimme tuumasta toimeen. Tuloksena syntyi 133 kahv-baileys-konvehtia. Ai että ne on hyviä! Pari maistiaista vaan otin ja nyt ne konvehtit pitäis vaan jotenkin onnistua unohtamaan, että en söisi enempää. Tekeminen ei ollut mitenkään vaikeaa ja yhteistyössä se onnistui erittäinkin näppärästi. Konvehtien teon päätteeksi katsoimme vielä Tuulen viemän eli oikein tyttömäistä lauantai-iltaa tuli vietettyä! Kivaa siis oli!

Nyt kun sain yhden pitkään puikoilla olleen työn valmiiksi, niin voisinpa aloittaa jotain isompaa. Olisiko se kenties Lehmus-huivi Ilun värjäämästä ihanasta langasta? Tämä ihana lanka väreiltään henkii samaa kuin mitä meidän keittiömme tällä hetkellä, kiitos tänään kaupasta meille muuttaneiden tulppaaneiden. Tulppaanit ovat kyllä ihania kukkia!