Olen niin innoissani siitä, että ensimmäinen ristipistotyöni sitten 90-luvun alun on melkein valmis, että pitää laittaa keskeneräisestä tänne juttua. On se vaan ihmeellistä, miten värisävyillä saa kolmiulotteisuutta aikaan! Olin jossain vaiheessa jo heittämässä työtä kuikkaan, koska näytti, että vauvasta tulee ihan ruskealeukainen, mutta onneksi tämä kuitenkin iloksi muuttui. Muutamia virheitähän tuohon mahtuu, mutta kukapa niitä tietää, jollen kerro. Enkä meinaa kertoa! Kortti päätyy ystäville toivottavasti ennen viikonloppua, jolloin he viettävät pienen tyttönsä ristiäisiä.

1234816566_002.JPG

Seuraavaksi työn alle pääseekin toissa postauksessa esitelty huoneentaulu. Mietin hetki sitten kun tutustuin työn ohjeeseen, että mikä järki on käyttää muliinilangan kuudesta säikeestä viittä?! Pieni säännöllisyydestä pitävä osa minua ei oikein ymmärrä tätä.

Nyt kun totesin tuon ristipisteilyn oikein addiktoivaksi puuhaksi, niin harmittaa vaan, että kirjontaan käytetty aika on poissa lankatöiltä. Ja sitten minua harmittaa, että käsitöihin käytetty aika on pois esim. lukemiselta ja urheilulta tms. Noidankehä siis!

Eilen oli ystävänpäivä ja sainkin SNYltäni tervehdyksen sähköpostilla: kiitos paljon siitä! Ensi viikolla postin pitäisi tuoda jotain, joten jännitettävää riittää :) Kiitos neuleystävälle myös pukukommenteista, lämmittivät mieltäni!

Nyt se sitten iski flunssa meidänkin kotiin. Olen tässä jo jonkin aikaa miettinyt, että vastustuskykymme täytyy olla huippu luokkaa, koska pussailemme estotta noitten elukoitten kanssa ja vieläpä minä toisinaan annan kissojen maistella viiliä ym. samalla kun itse syön. Keskiviikkoiltana kuoron jälkeen tuntui, että nyt ei kurkku ole oikein kunnossa ja torstaina olikin kurkku kipeä. Perjantaina tähän tuli lisukkeeksi orastava nuha ja tukkoinen pää, ja lauantaina olo vaan paheni. Kuumetta ei kuitenkaan näkyny mailla halmeilla kunnes tänään se iski ja heti kunnolla: 38,7 astetta oli päivän huippulukema. Siinä oli pakko pitää pistelystäkin vähän taukoa, kun jomotti päätä ja vilutti ja kaikkea. Nyt olo on taas hieman parempi, kiitos särkylääkkeen. Huomisesta tulee kuitenkin kotipäivä, kun sattui niin onnellisesti että pidettäviä luentoja ei olisi ollut muutenkaan. Toivottavasti lentsu tuosta kuumepiikistä tokeni sen verran, että ei mene koko viikko maatessa.

Flunssatonta viikkoa lukijoille toivotan!