Onpas mennyt yli kaksi viikkoa ilman päivityksiä. No varsinaisesti kauheasti asiaakaan ei olisi ollut, joten mitäpä sitä tikustakaan asiaa tekemään. Eilen sain kuitenkin lomakuvat siirrettyä koneelle ja ajattelin kirjoittaa muutaman maininnan hiihtolomareissustamme, joka siis suuntautui Afrikan mantereelle Marokkoon.

Keräsin tähän muutamia kuvia reissun varrelta ja niiden lisäksi kerron muutaman valitun anekdootin. Matkakohteemmehan valikoitui kahdella perusteella:

  1. Lämpimämpää pitää olla kuin viime vuotisessa hiihtolomakohteessamme Milanossa!
  2. Halvalla pitää päästä!

Ensimmäinen kohta toteutui, mutta mistään hellelomasta ei voi puhua. Lämpötila oli siinä viidentoista asteen kieppeillä. Yksi oikein aurinkoinen päivä oli ja sen vietimme rantakaupunki-Essaouiraan tutustuen. Ja minulta paloi klassisesti vain toinen käsivarsi... Vastineeksi tälle lämpimälle päivälle reissun aikana oli yksi päivä, jonka olin kokonaan pipo päässä. Tosin sinä päivänä matkasimme vuoristossa bussilla. Kylmähän se Afrikassakin on, kun tarpeeksi korkealle menee. Vastaan tuli mm. lumiaura. Mutta nyt kuviin!

Matkaan lähdimme miehen kanssa kaksin. Ryanair lennätti meidät tosi edullisesti yhdellä välilaskuyöpymisellä Marrakechiin. Sieltä nappasimme junan ja matkasimme Casablancaan. Romanttisesta kaiusta huolimatta Casablancassa ei paljoa nähtävää ollut. Kaupunki on aika eurooppalaistunut. Nähtävyyksistä komein oli kuvassakin näkyvä Hassan II:n moskeija, joka on valmistunut 1993. Torniolla oli korkeutta 200 metriä ja koko komeus oli rakennettu osittain meren päälle, kuten Koraani kehottaa. Tämä pytinki on maailman kolmanneksi isoin muslimipyhättö, Mekan ja Medinan jälkeen. Sisälle pääsi myös ei-muslimit tutustumaan kiertoesittelyissä. Siellä oli marmoria, mosaiikkeja, Moranon lasia ja seetripuuta, mutta historiaa paikalla ei juuri ollut, joten siten jäi tietty syvyys myös puuttumaan. Seuraavat kuvat ovat myös tästä moskeijasta.

Mosaiikkeja reissulla nähtiin paljon ja ne olivat kyllä todella upeita!

Massiiviset ovet olivat titaanista tehtyjä. Eipähän ruoste raiskaa!

Kaksi päivää Casablancassa oli ihan kylliksi. Sieltä suuntasimme Fesiin junalla ja kävimme hakemassa lentokentältä kaveripariskunnan, joka tuli pitämään meille loppulomaksi seuraa. Samojen tyyppien kanssa olimme viime vuonna Milanossa, joten tästä hiihtolomamatkailusta taitaa tulla jonkinlainen perinne. Sinäänsä opettajalle hiihtoloma on oikeastaan ainoa järkevä aika lähteä ulkomaille. Kesällä on Suomessakin niin somaa, että miksi lähteä merta edemmäs kalaan. Ja joulusta ei edes neuvotella :)

Tässä on kuvaa Fesin hotellin viehättävästä sisäpihasta. Harmi että vierailumme aikana kelit Fesissä olivat kosteat ja siten koleat. Kesällä tuo sisäpiha on varmaan vieläkin ihanampi! Myös allas sieltä löytyi, mutta eipä ollut tarvetta kokeilla :)

Nähtävyydet Marokossa olivat portteja tai moskeijoita. Tai ainakin tuntuu sille :) Tässä Fesin kuuluisin portti. Fesihän on Marokon kulttuurinen ja uskonnollinen pääkaupunki. Sen medina oli tosi vanha, kujat kapeita ja oikein sokkeloisia. Unescon maailmanperintökohde.

Tunnelmapala jonkinlaisen kuninkaallisen palatsin lähistöltä. Appelsiinipuu.

Maisemaa kaupungin yläpuolelta. Kävimme vanhassa linnoituksessa katsomassa maisemia. Samalla tutustuimme asemuseoon, koska ulkona alkoi juuri sataa eli sadetta mentiin pakoon. Kaikki museon tekstit olivat ranskaksi ja sehän ei kenenkään meidän vahvoja puolia ollut.

Ja sitten paikallista käsityökulttuuria! Kuvassa on vanha ja tunnettu nahanvärjäyspaikka, jossa kamelin, vuohen ja lehmän nahat saavat uuden värikkäämmän elämän. Suurimmaksi osaksi väriaineet olivat luonnonmukaisia. Luonnollisesti myös nahasta valmistettuja tuotteita oli tarjolla ja kenties yksi laukku tarttui meidänkin mukaamme ;)

Fesistä matka jatkui jännittävän bussimatkan merkeissä Beni Mellalin kautta Marrakechiin. Beni Mellaliin ostimme tosiaan ensimmäiset bussiliput, sillä tarkoitus oli yöpyä siellä ja käydä katsomassa vesiputouksia. Keli oli kuitenkin sen verran viileä, että päätimme pienen pysähdyksen jälkeen jatkaa suoraan Marrakechiin. Bussimatka oli elämys, koskapa puolet matkaseurueesta meinasi jäädä pissatauolla välille eikä kukaan bussissa puhunut englantia. Tai jos tarkkoja ollaan, niin yksi jäikin välille, mutta onneksi hän pääsi sitten seuraavalla bussilla määränpäähän. Sillä hetkellä ei kyllä naurattanut yhtään, mutta nyt tuo bussimatka on reissun paras juttu eteenpäin kerrottavaksi. Ellei tuo minun mies olisi nopsajalkaisena saanut juostua bussia kiinni, olisimme saaneet kertoa reissusta juttua otsikolla: "Morsian karkasi bestmanin kanssa häämatkalla." ;) Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Hotellin ikkunasta aukesivat kauniit näkymät Atlas-vuorille. Kuvassa taas jokin kauhean hieno moskeija ;) Näköala hotellista oli tosiaan kaunis, mutta alapuolella kulki vilkas tie, joten heräsimme viideltä aamulla autojen tuuttaukseen ja samaan mökään koitimme nukahtaa iltaisin.

www.morocco.com: sinne ne vanhat Mersut menneet on!

Ja reissun toinen maailmanperintökohde. Kuolleiden aukio. Tämän iltakuvan ottohetkellä olimme nauttimassa kyllä varsin länsimaista ruokaa, sillä ainakin allekirjoittanut oli tässä vaiheessa jo ihan kypsä kuskusiin (joka sinällään oli kyllä ihan hyvää), ylikypsiin vihanneksiin ja vähämausteiseen, hauduttamalla kypsennettyyn lihaan. Olimme kaikki vähän pettyneitä ruokatarjoiluun, sillä odotimme mausteisempaa ruokaa. Ehkä paras ruokaelämys oli Beni Mellalissa iloisen jälleen näkemisen jälkeen, kun löysimme ukon, jolla oli liikuteltava grillikärry ja ostimme leivät, joiden täytteeksi tuli hiiligrillillä paistettua kanaa. Nälkäkin kyllä oli pitkän bussimatkan jälkeen.

Viimeinen kokonainen päivä Marokossa meni Essaouiran rantakaupunkiin tutustuen. Menimme sinnekin bussilla. Kaupunki oli todella kaunis ja keli oli aurinkoinen. Pääsin ensimmäistä kertaa eläissäni liottamaan varpaita Atlantin aaltoihin!

Ja lisää tyrskyjä:

Essaouirassa olisi varmaan pystynyt tekemään veneretkiä lähisaarille. Surffareiden suosima oli tämä paikka, koska ilmeisesti siellä tuulee jatkuvasti. Täällä olisi kyllä mielellään ollut toisenkin päivän. Paluumatkalla koimme taas bussimatkailun ihmeitä, kun bussissamme ei toiminut muuta kuin pitkät valot. Eli pimeällä kun tuli vastaan kulkijoita, niin piti laittaa kokonaan valot pois. Ei siis ihme, jos ajavat toisinaan rotkoihin!

Sellainen oli siis Marokko! Mies sanoi, että seuraavan kerran voimme maahan lähteä 25-vuotishääpäivänä, korkeintaan. Ei vainen, mukava oli reissu, mutta ehkä kulttuuriero oli sen verran suuri, että sopeutumista oli. Tässä vielä listattuna reissulta mieleen jääneitä asioita:

  • Jatkuva tinkaaminen. Todella rasittavaa, kun ei ole hintoja näkyvillä missään ja pitää arvailla, mikähän tästä tuotteesta semmoinen järkevä hinta voisi olla. Samalla tuntui, että huijaavat länsimaista turistia, vaikka leivästäänhän ne vain pitävät huolen. "Special price, just for you!" Reissun viimeisinä päivinä olimme jo niin hyviä tinkaajia, että meidän kanssa ei kauppaa käyty. Jäi siis laukun kaveriksi keltaiset nahkakengät ostamatta.
  • Ranskaa olisi ollut hyvä osata. Kukaan meistä ei osannut.
  • Toivon ostaneeni käsitöitä, kuten he sanoivat. Mutta mistäpä tuon tietää :)
  • Ihmiset olivat auttavaisia ja ystävällisiä. Toisinaan he olivat avunantamisen jälkeen käsi ojossa, mutta eivät aina.
  • Katukissoja oli hulluna! Olisin halunnut jokaista ottaa sylkkyyn ja rapsuttaa, mutta jätin kuitenkin väliin.
  • Portteja. Niin, ja moskeijoita! ;)

Ainakin nuo, lisäilen jos vielä tulee jotain mieleen. Mehän yritimme etukäteen etsiä semmoista yhden yön aavikkoreissua netistä, mutta emme löytäneet kuin vähän pidempiä matkoja. Sellainen olisi ollut kyllä mielenkiintoinen, mutta ehkä sitten 25 vuoden kuluttua.

Ensi viikolla ohjelmassa on hulluna töitä ja opintoja. Tarkoitus on tässä viikon sisällä saada palautettua loput rästijutut opinnoista ja pätevöityä siten luokanopeksi. Ensi viikolla sitten opetusportfolion vääntämistä sun muuta. Eli käsityöt elävät hiljaiseloa maaliskuun ajan :( Ensi viikolla palaan kuitenkin näyttämään pari kuvaa kielletyistä hedelmistä eli lakkoni rikkoneista lankakeristä.