Viikonloppuna saimme vieraiksi Piikan mummin ja tädin. Sehän tiesi tälle äidille vapaita käsiä ompelukoneen surruutteluun.

Kestovaippojahan minun olisi tietysti pitänyt koko ajan surruutella, mutta ensimmäisenä piti päästä bambutrikoon kimppuun. Kangas on Myllymuksujen ja jotenkin siitä tuli mieleen heti semmoinen kapealinjainen kerrasto, eli paita ja housut. No kapealinjaisia näistä ei tullut, mutta kerrasto tai pyjama kuitenkin. Trikoo on ihanan pehmeän oloista!

Molempien koko on 86 eli tulevaisuutta varten ommeltu. Kaavat molempiin löytyivät Ottobrestä 1/2009, mallit 5 ja 16. Tuo paita on siis samalla ohjeella ommeltu kuin se tunika, jota olen jo sen kolme kappaletta väsäillyt. Kaava on tietysti vaan kapeampi. Jatkossa teen kyllä paidan helmat suoraksi ja ompelen niihin käänteen. En tykännyt tuosta kanttausreunasta helmaan. Muuten tuo kanttaaminen alkaa sujua jo varsin mallikkaasti! Ja minua niin pelotti ensimmäisen kerran niitä ommella, kun pelkäsin sen menevän kuitenkin piloille.

Sitten olikin pakko tarttua härkää sarvista ja alkaa vaippojen ompeluun: jo oli aikakin! Viikonlopun saldona 8 taskuvaippaa, joista viisi tosin viimeistelin tänään ompelemalla kumpparit paikoilleen. Kaava on sama kuin millä ompelin vaippoja kesäkuussa, mutta tällä kertaa lisäsin leikkausvaiheessa saumanvarat, jotta saisin isompia vaippoja. Ilman saumanvaroja uskoisin vaippojen menevän Piikalle kymppikiloiseksi, saumanvarojen kanssa ehkä siihen 14kg saakka.

Punainen, laventeli ja yksi noista ruskeakukallisista vaipoista on pienempiä, neljä ruskeakukallista isompia. Taisi olla vähän isompi pala tuota ruskeakukallista kangasta, kun puolesta metristä sain peräti viisi vaippaa ommeltua! Sisäpuolta muokkasin tällaiseksi:

Eli tuohon navan kohdalle ompelin PUL-kangasta myös nurjalle puolelle, jotta oikealle puolelle toisinaan pullahtava vuori ei pääsisi kastelemaan vaatteita. Vähän kyllä lisäsi harmaita hiuksia vuoren ja PUL-kankaan yhdistäminen. Ei kesäkuussa kyllä näin vastustanut! Enää olisi värkit vain 12 vaippaan valmiiksi leikattuna ja nepitettynä... Että ei muuta kuin ompelemaan.

Mutta hetkonen! Tässähän olikin vain seitsemän vaippaa, missäs se yksi luuraa? No täällähän se mennä viipottaa:

Piikalle tuli ikää perjantaina 9 kuukautta ja sen kunniaksi suusta löytyi ensimmäinen hampaan alku. Iltarutiineihin on siis tullut lisukkeeksi hampaiden harjaus. Kuvassa esiteltyä seisomistaitoa on harjoiteltu jo heinäkuun lopusta, mutta nyt on taito karttunut myös tukea vasten kävelyyn, jota ei kylläkään juuri harjoiteta muuta kuin houkuttimen (esim. kaukosäädin) perässä :) Näin se on vanhempainvapaa vietetty erittäin mukavissa merkeissä :)