Nythän kävi niin, että edellisen postauksen sukkaohjeella aloitettu sukka eteni eilen kiilakavennuksiin, kunnes päätin purkaa koko tekeleen. Ohjeessa mallina oli sinisävyinen Tofutsies, jolla sukista näytti tulleen todella nätit, mutta tuolla punasävyisellä yhdistettynä pitsineuleeseen lopputulos oli minusta ihan liian busy. Siispä päätin purkaa koko hoidon. Ajattelin tehdä langasta ihan vaan tavalliset sukat ilman mitään sen kummempia kommervenkkejä. Se olisi kenties paras ratkaisu, että langan kauniit sävyt pääsisivät oikeuksiinsa.

Sen verran kuitenkin tuskastuin Tofutsiesin halkeilevuuteen, että päädyin kaivamaan kaapista äidiltä saadun ihanan vihreän Trekkingin ja aloittaa sillä Paraphernaliat! Olen tuon sukkaohjeen nähnyt toki monesti ennenkin, mutta nyt satuin jossain blogissa törmäämään sukkiin samaisesta langasta tehtynä kuin mistä itse ne nyt aloitin.

Tosin tuli taas todettua, ettei iltakymmeneltä kannattaisi oikeastaan mitään enää aloittaa. Olin vain niin apea purkutuomion saaneesta sukan alusta, että pakko oli saada uutta käyntiin. Hain sitten yläkerrasta Trekking-vyyhdin ja aloin aviomiehen avustuksella sitä keriä, eikä siitäkään meinannut tulla yhtään mitään! Jotenkin vyyhdissä oli onnistunut langat menemään ihmeellisesti ettei keriminen millään meinannut lähteä käyntiin. Sitten kun viimein hommiin pääsimme ja olimme kerineet melkein koko vyyhdin, niin eiköhän taas tullut semmoinen oksennuspallojen äiti ja isoäiti vastaan, että hermothan ne meinasi mennä. Onneksi mies taas pitkäpinnaisuudellaan keräsi käpyjä koriinsa ja selvitti sotkun :) Muutaman kierroksen aloitin sukan vartta, silmukat tuli luotua ruman näköisiksi (sekin vielä) ja sitten pitikin lähteä nukkumaan, kun silmät oli jo muutenkin ristissä. Toivottavasti vastoinkäymiset näiden sukkien kanssa eivät jatku tämän pidemmälle.